Isotuvan kanala

Täällä on kanoja jäätävän paljon, kuvailee seitsemänvuotias Anette Isotupa. Hän ja pikkuveli Lassi keräävät mielellään kanalassa munia ja ovat muutenkin innokkaita osallistumaan maatilan töihin.

Lehtosen kanala

Rouhialan tilalla taidetaan tietää kanoista ja munimisesta melkein kaikki tietämisen arvoinen: sekä emäntä Eveliina Wihlman-Lehtonen että isäntä Veli Lehtonen ovat saaneet rautaisannoksen alan tietotaitoa jo verenperintönä.

Liuhalan kanala

Armi ja Asko Liuhalan tila seisoo Humppilassa tyypillisessä hämäläisessä maalaismaisemassa: avarien, komeiden peltoaukeiden kupeessa. Munivia kanoja on 28 000, ja lisäksi tilalla kasvatetaan kananpoikasia, jotka tulevat sinne vastakuoriutuneina untuvikkoina.

Yli-Antolan kanala

Laitilalaisveljekset Juha ja Kimmo Yli-Antola haluavat olla mukana kehittämässä suomalaista kananmunakulttuuria. He iloitsevat munien kulutuksen noususta.

Pavelan kanala

Laitilan Padon kylässä Niemelän tilaa isännöivät Lahja ja Ilpo Pavela ovat munantuottajia jo kolmannessa polvessa. Musikaalisessa perheessä useampikin jäsen osaa laulaa kovaa ja korkealta.

Pietilän kanala

— Tällä tilalla on tuotettu jo 500 vuoden ajan suomalaisille ruokaa. Sitä perinnettä me haluamme jatkaa ja samalla työllistää maaseudun asukkaita, Simo ja Sirpa Pietilä sanovat.

Reinosen kanala

Loimaan seutu on keskiajalta lähtien ollut vakaata maanviljelysaluetta. Vilvainen on yksi niistä kylistä, joissa maata on viljelty jo satojen vuosien ajan. 1930-luvulla sinne raivasi tilan myös Erkki Reinosen isoisän isä.

Rekolan kanala

— Tämä ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii huolellisuutta ja päivittäistä huolenpitoa. Jo heti kanalaan astuessaan kuulee, jos siellä on jotain pielessä, vaikkei automatiikka olisikaan hälyttänyt, sanoo Seppo Rekola.

Retulaisen (R.) kanala

Niinijoella Retulaisen tilan isäntä on varma, että Kieku ”tarjoaa markkinoiden parhaat kananmunat” ja syystäkin. Retulaisen suvussa on aina ollut kanaloita ja kunnianhimoisen isännän tavoitteena on kestäväkehitys ja pyrkimys olla parhaiden kananmunantuottajien joukossa.

Retulaisen (V-M.) kanala

Puhtaitten kananmunien tuotanto sekä kanojen hyvät elinolosuhteet ovat Retulaisen tilalla kaksi tärkeitä toimintaa ja sen kehittämistä ohjaavaa tekijää. Oripäässä sijaitsevalla tilalla piti jo nykyisen yrittäjän isä kanalaa ja tulevaa isäntää perheineen miellytti ajatus työn jatkamisesta.

Seikolan kanala

Jari ja Marja Seikolan tila sijaitsee monen mielestä Laitilan kauneimmalla kolkalla: keskellä Untamalan kylän ikivanhaa kulttuurimaisemaa. Asutusta on paikalla ollut yli kaksituhatta vuotta.

Simulan kanala

— Isän perässähän minä kävelin täällä koko pienen ikäni. Oli aina selvää, että jatkan tilanpitoa, sanoo Simulan tilan kuudestoista isäntä Juho.

Tikan (J.) kanala

”Kiekun kananmunat ovat puhdas kotimainen laatutuote”, pohdiskelee Tikan kanalan isäntä. Isäntä on jo kolmannen polven kanalayrittäjä, joten hän tietää mistä puhuu. Vuonna 2004 isäntä valittiin jopa valtakunnallisella tasolla nuoreksi yrittäjäksi.

Tikan (T.) kanala

— Kun vanhemmat lähtivät reissuun ja jättivät meidät pitämään huolta kanoista, laittoi kuusi vuotta vanhempi Jouni-veli kanalan oven lukkoon ja avaimen taskuunsa. Hän päästi minut ulos kanalasta vasta kun kaikki hommat oli tehty, pikkuveli Timo Tikka muistelee nauraen lapsuusaikojaan tilalla, jossa nyt asuu avovaimonsa Venlan sekä heidän tyttärensä ja poikansa kanssa.